Taivaalla kuu tuskin hengiss��n
keskell� hauraiden pilvien virtaa.
Juro vartiomies palatsin luona
katsoo vihoissaan tornikelloon.
Uskoton vaimo on menossa kotiin,
h�nen kasvonsa kovat, sulkeutuneet,
ja uskollista polttaa kaipuu,
jota unen tiukka syleily ei sammuta.

Ja mit� heist�? Viikko sitten huokaisin,
heitin maailmalle hyv�stit. Mutta huoneessa
ilma oli tunkkainen ja l�hdin puistoon
katsomaan t�hti�, koskettamaan lyyraa.