PMMP "Merimiehen vaimo" |
H�n ei voinut itselleen mit��n katkeruuden siemen sai it�� Teki pes�n rintaan jonnekin Kun ei k�ynyt koskaan kouluja Teki sitten paljon lapsia Yht� monta kuin varpaitaankin Aina syd�n lyyhistyi kun l�hd�n hetki j�lleen l�hestyi Mutta heikot vain tunteitaan n�ytt�� Laitureilla heiluttaa kaikki joiden osa on odottaa odottaa [kerto:] Laiva miest� vei, ja vaahtop��t kauas t��lt� pois ja l�mpim��n Vaimo j�i ja kaitsi lapsiaan vuodet kasvoihin s�i polkujaan H�n ei aina ollut t�llainen vihainen ja vanhanaikainen En�� puhuu yksin seinille Ristipistotaulut tuijottaa kun h�n selaa postikorttejaan Lapset eiv�t koskaan vieraile Vaikka rannalle taas j�� se pyh� viha rintaa l�mmitt�� Miten siit� vuodet menneet onkaan kun laiturille lapset vei ja laiva tuli, mies tullutkaan e-ei e-ei Seurahuoneella kirkkaansinisess� mekossaan Laittanut tunnin hiuksiaan on ullakkohuoneessaan Mies kauan katsoo luokse k�velee ja pyyt�� tanssimaan Sanoo, ett� illan jokaisen tanssin h�n vain yksin saa [kerto] Poskin punaisin h�n puistaa p��t��n joka sanan painaa mieleens� On empiv�inen mies taas vahva, p��tt�v�inen Ottaa mit� huvittaa ja nyt h�n tyt�n haluaa El�m� on laulun haaveunta Merten prinssi ja valtakunta Orkesteri soittaa viulu ei voi en�� kauniimmin vaieta Ottein lujin mies tanssittaa huolehtii, eik� p��st� koskaan K�siss� on viel� voima, tunto Vanhuus kaukainen sairaus outo [kerto] Lyric from www.lyricmania.com |