Olavi Uusivirta "Viiden pennin Narkissos" |
On kai mahdotonta sanoa, sinua rakastan. En itse�ni tietenk��n. Myrskyyn aurinko vaipuu, tajuton muisto kaipuusta j�� mieleen. Polku lavea kapenee, sanaton sielu eksyess� parkaisee. Pyhempi ykseys p��ss�ni, kyyneleet ja katajanmarjat katkeruutta karkaisee. J�rvi toistaa kuvani, on viiden pennin Narkissos taas, palannut virkavapaudestaan. Ei virka mit��n, itse�ns� katsoo vaan. Naamiasten t�hti, linnan orgioiden ja pelien halpojen. L�hti is�nt� juhlistaan niin kuin laivasta pakoon, kapteeni kuolemaa. Edess� mestauslaivan vieress� el�m��n tuomitun viimeiset iltateet. Paratiisin porttien takana, mets�n peikot ja raivoraittiit sunnunaiperkeleet. J�rvi toistaa kuvani on viiden pennin Narkissos taas palannut virkavapudestaan. Ei virka mit��n, itse�ns� katsoo vain. Lyric from www.lyricmania.com |