Kaija Koo "Maailman Tuulet Vie" |
On lehti� pinoon j��nyt minun pieneen eteiseen lakaistujen p�ivien polkuun el�m�n viiva kaartui vinoon olet j��nyt vain hehkuna huoneeseen outo tunne ikiliikkuu se alkaa n�ky� p��lle p�in ett� l�hdit ja min� j�in on sieluni sanaton kun mulla niin paha olla on ei ik�v� ikin� mee se pysyy se syvenee viel� eilen t�hti� n�in nyt nekin on sammumaan p�in mua maailman tuulet vie ja joskus johonkin loppuu tie on pidellyt kylmemp�� kun rei�n teit minun sieluni sein��n mua maailman tuulet vie alla moottorilinnuntie sirpaleet sis�ll� jauhaa sin� kivitit minun syd�meni ikkunaan Miss� olinkaan eilen kenelle keitink��n aamun teen p��ttyik� y� sateeseen muisti piirt�� viivoja veteen sin� j�tit mulle pitk�n y�n eteen isken sotakirveeni kiveen ei sotaa koskaan ollutkaan kysyit vaan jaettaisiinko maa hiljaisuus leirii muuttaa y� hohtaa uututtaan itse�ni min� p�ivin ja �in ehj�ksi r��t�l�in kun mulla ei sinua oo niin vereni seisoo mua maailman tuulet vie ja joskus johonkin loppuu tie on pidellyt kylmemp�� kun rei�n teit minun sieluni sein��n mua maailman tuulet vie alla moottorilinnuntie sirpaleet sis�ll� jauhaa sin� kivitit minun syd�meni ikkunaan mua maailman tuulet vie laivani aavoilla seilailee kuorman lastasin keulaan syd�n vuotaa ja sielu on seulaa mua maailman tuulet vie ne ottaa mukaan ja nielaisee t��ll� kuolee kaipaukseen se on tauti johon sain huonon ennusteen mua maailman tuulet vie... Lyric from www.lyricmania.com |