Johanna Kurkela "Rakkauslaulu" |
Kauan sitten minussa aavistus jo sinusta Silloin tuntemattoman tunnen nyt ja tunnustan S� olit vaara liian suuri kiert�� ja liian houkuttava ohittaa En tiennyt kuinka kaikki voisikaan niin palaa, polttaa Kaksi niin hehkuvaa ja kaunista saa kirkkaana loistaa Kunpa auringon p�iv�t p��ll�mme ei p��ttyisi koskaan Kauan sitten jotenkin tuntematta aavistin ett� illan harmaassa tulet vastaan pelotta Jos joskus pime�ss� yksin seison ja liekki sammunut jo kylm� on en tied� voiko sit� eloon saada kukaan toinen Kaksi niin hehkuvaa ja kaunista saa kirkkaana loistaa Kunpa auringon p�iv�t p��ll�mme ei p��ttyisi koskaan En pid� kiinni, en ty�nn� sua pois ja pyyt�m�tt�kin tahtoisit j��d� T�n��n ei satanutkaan vaikka taivas on ollut painava pitk��n Kaksi niin hehkuvaa ja kaunista saa kirkkaana loistaa Kunpa auringon p�iv�t p��ll�mme ei p��ttyisi koskaan Kaksi niin hehkuvaa ja kaunista saa kirkkaana loistaa Kunpa auringon p�iv�t p��ll�mme ei p��ttyisi koskaan Lyric from www.lyricmania.com |