Fintelligens "Kuka Pelk�� Kuolemaa" |
Iso H Uuteen duuniin tuhatta ja sataa kaahaa, sataa naamaan, se ilmesty ku tyhj�st, tsyg�l mersuu p�in t�b�� lataa vaan. Polvi hajalla, tuulilasist l�vitte p��, umpisolmus meitsin tsyg�, voin vaan, itteeni syytt��. Vaati kest�vyytt�, asiat itelle selvitt��, niin paljon kesken, niin paljon mit� pit�� viel yritt��. Mut turha kuolemaa on sen enemp�� kelaa, tajusin vast j�lkeenp�in et oisin voinu vaik delaa, Nyt mulle riitt�� et m� saan sen mit� m� tartten, en el� mun el�m�� sit� mahdollist seuraavaa varten. Mit� tulee eteen, l�pi mink� vaa esteen, ja vaikka tuntus ylivoimaselta, en lopeta kesken. Ei oo kevyemp�� k�vell� muidenkaan kengis, eik�, kukaan meist tuu selvii t�st, el�m�st hengis. Loppuel�m�n eka on mun jokainen aamuni, en pelk�� kuolla, mut pelk��n kuolla yksin niinku mun naapuri. Elastinen Kun meitsi l�htee, haudatkaa mut mun perheen sekaan, oon valmis l�htee ekan yl�s bondaa Jessen kaa, Vast kakskyt, mut voin jo sanoo et oon el�ny, oon joskus pel�nnyt, mutten en�� nyt. Her�nnyt el�� t�ysil, mut en aio delaa turhaa, luovuttajat haaskaa el�m�ns� tai sortuu itsemurhaan. Monta nistii jo haudas, jotka ittens� ristiinnaulas, aion saletisti m� kauas, ja kannan ristii kaulas. Ei voi kunnol varautuu, henkisesti valmistautuu, en aio l�htee suosiolla tai antautuu. Jokainen pelaa korteil jotka jaettiin, maalaa el�m�n kanvakselle v�reil jotka sattu palettiin. Kuolema on saletti, kukaan ei p��se karkuun, mut kun mut pannaan arkkuun, en haluu et jengi parkuu. Bailut p��lle kirkkoon, skobet ja himo biittii, ei huolta huomisesta kuhan vaan t�n��n on siistii. Tasapaino Joskus kun katoin y�l ulos, meitsi ei n�hny ku t�hdet, mut nyky��n toivon et katon sinne jonku t�hden. Kyseenalaistin Is�n ku pakotti is�n l�htee, suutuin ku en saanu el�� mun is�n n�hden. Ehk� is� uhrautu, pelasti sil mun hengen, se et selvisin sai mut uskoo enemm�n ku ennen. Mut p��tin etten entten tentten sen eteen tee tenttei, mut syd�nt mun k�des m� pid�n enteen. Silti aina taitaa, vaivaa, ku aikaa, en kaivaa voinu lis�� is�lle ostaa. Ja koska selvisin autosta tost vaan, se sai mut el�m�s panosta nostaa, panostaa. Pakosta nauttii, nii kauan ku t��l pysyt��n, ja nyky��n luultavasti vastaan uskon, jos kysyt��n. Ja vaik t�t� kaikkee on vaikee pist�� lauseiks, niin, (joku pelk��) ja yks niist on silti ainaki meitsi. Lyric from www.lyricmania.com |