Elastinen "Hetkess�" |
Elastinen: Hoidetaan homma Timo, m� vien t�n homman himaan. Ela on pukkina, vartijana kaalimaan. Suurennuslasilla t�n mutkikkaan persoonan, p��t� k�y tutkimaan riitt�� mist� kertoa. Vuoristoradassa hyv�ss� ku pahassa, oon t�n paskan huipul, mut mieli maassa. Taas nousu johteis siihen asti kunnes just se yks puhelu voi k�ynnist�� vitutuksen. Mustavalkoista pujotteluu tunnelmasta toiseen, mut se on kai se joka tekee must erikoisen. Matalapaineen aika, oon taas alhaalla sillon ku t��ll� sataa niin sataa sit kaatamalla, m� pid�n sadetta, en aio l�htee uloskaan, mut tuska ja tunteet tuottaa my�s tulosta, viel opin k��nt�m��n t�n edukseni, k�sittelee asiat ja selitt��n ne itelleni. Eteenp�in vaan se kompassi on Herralla, mut tuntuu, ett� kaikki draama tulee kerralla, l�v�ht�� niskaan, ylikuormittaa. Ja Suomest ku ollaan niin l��kkeeks on juomista. Se on heikko l��ke, masennusta ei poista, noidankeh� toinen ruokkii toista. Pantava piste sille, tultava tolkkuihin. M� poljin omat j�lkeni n�ihin polkuihin. KERTO: Ei sit� osaa pelk��, t�ss� el�m�ss� Hetkess� kaikki voi muuttuu Ei sit� osaa varoo, vahvalla pohjallakin Hetkess� kaikki voi kaatuu Timo Pieni Huijaus: Kaks sormee suoraan yl�s. Jos t�� on susta kliseist� tai kornii, mut kuoleman kuuleminen ei mahu mun korviin, en susta tied�, enk� tied� miks mun tekee mieli kertoo t��, mut: S� olit 16 flicka, kaunis ku mik�, porvoolainen primadonna parhaimassa i�s, just p��ssy uuteen kouluun, kaikki niinkuin pit��, seuraamassa is�s jalanj�lkii. Mulle naapurintytt� siit keltasest talost, oikee yl�ikkuna jos oli aina valot. Olit se j�rki p��ss�, mik� multa puuttu, ainaki multa puuttu, en muista tied�, mut muistan viel�, ku eilisen ku n�htii, k�ytii katoo Titanic sit katottiin t�htii . Sult aina oppi jotain, ainaki tunnepuolel, sit yks aamu kuulin sun kuolleen. Se oli kai v�h�, tai no sillee sekotti mun p��n. Sun kuoleman tajumiseen meni varmaan viikko, olin ihan kujal, nappulat hukassa, vuodenp�iv�t jouduin itteni kaa painii, niin paskan etten pystyny tuleen sun hautajaisiin,siit� pyyd�n anteeks. Syd�mes reik�, olin potkimas kivii ja hakkaa p��t� sein��n.En vaan ymm�rt�ny, tuskin olin ainoo. T��ll� kaipaa sua Aino ja muut. Sun kuolemal- les ei mit��n syyt� syyt� n�hty, olit omas s�ngys, syd�n vaan pys�hty. Niin se kai menee, ��net vaan vaimenee. Vesi tipois otsal, multasee Aamenee Kaikil salee sama toive, ku viel n�kis kerran. Koko syd�mell� kaivaten Timo Juhani Snellman. KERTO Lyric from www.lyricmania.com |