CMX "Kivinen kirja" |
Min� sanon sinun nimesi kerran ja kuvittelen sen viel� riitt�v�n mutta sin� et v�lit� kuulla, huone pime� mets�, talo pime� maa ja miten me t�h�n tultiin, en tied�, muista tai tahdo uskoa, ett� voimme n�iden vuosien j�lkeen joutua taas t�h�n helvettiin Silm� n�kee vaan ei tunne mit��n, ja jalat tarpoo alleen maan tule t�nne, min� haluan tiet��, kuka olet, minne me kuljetaan Min� olen pelkk� kivinen kirja, joka tyhjist� sanoista tunnetaan valhe kantaa ja kipu tuudittaa toimet sanoja todemmin puhuvat Sin� huuliltasi pudotat nimeni, kuiskaat kuin tahtoisit musertaa mutta min� en osaa kuunnella, sokea mets� olen, kuiva maa ja siten me t�nne tultiin, ett kuljettiin aina vain eteenp�in kuin oltaisiin johonkin menossa, lupaus ja kirous toistensa varjot Sill� olen pelkk� kivinen kirja, joka tyhjist� sanoista tunnetaan valhe kantaa ja kipu tuudittaa toimet sanoja todemmin puhuvat Lyric from www.lyricmania.com |