piirr�n paperille kasvot
jotta en olisi aivan yksin
uuden syntym�n hetkell�
vieraan talon kylmyydess�
piirr�n merkkej� k�siini
jotta paremmin muistaisin
vuodet jotka kuolleen tavoin tahdoin kaiken itselleni

lasken k�teni laidan yli
mustaan virtaavaan veteen
on juuri se hetki, jolloin huomaa olevansa
mutta avaruus ei hymyile
t�htien valo vanhentunutta
ihmisel�m� rakennettu
toisen el�m�n raunioille

Kerto:
kaupungin laidalla, karsikkopuussa
laulaa vainottu kirjava lintu
laulaa laulua surullisempaa
laulua i�ksi rikkoutunutta (2x)

olen lintu ontoin luin
ja siivin monenkirjavin
kynsiss�ni puristaen nauhaa k�sinkirjailtua
korkealla yll�ni
siiveniskun tuollapuolen
lent�� lintu suurin, lintu kultasulkaisin

Kerto